Moikka!
Olen Minna
Yksi minun unelmistani oli (ja on edelleen) asua yhdessä perheeni kanssa omassa kodissa keskellä metsää. Tänä päivänä asumme mieheni ja eläinlaumamme kanssa kauniissa hirsitalossa keskellä Suomen erämaata. Viihdyn täällä, rakastan luontoa ja eläimiä. Minulle tärkeää on oma henkisen polkuni kulkeminen ja valotyöntekijänä työskenteleminen. Uskon, että ihminen pystyy auttamaan toista ihmistä juuri niin pitkälle kuin on ensin auttanut itsensä. Minun suuri intohimoni on tutkia itseäni, kuka minä oikeasti olen sekä kaikkia tunteitani mahdollisimman syvältä tasolta. Minulle se polku merkitsee niin monia asioita ja koen siinä valtavan pyhyyden.
Koen jopa elämäntehtäväkseni tutkia kaikkia puolia itsessäni mitään piilottamatta sekä kokea omia tunteitani hyvin syvältä tasolta. Haluan antautua kaikelle sille, mikä sisältäni löytyy sekä elämälle ylipäätänsä. Kärsimys syntyy vastustamisesta ja kun antaudumme, voimme kokea vapautuvamme. Vesi virtaa purossa aina sieltä, mistä sen on helpointa ja luonnollisinta virrata. Se ei yritä muuttaa reittiään ja puskea jonkun kivilohkareen yli, koska joku voisi ajatella että niin kuuluisi tehdä. Ajattelen, että sydän ja keho tietää mikä on jokaisen ihmisen oma luonnollinen sydämen virtaus, sydämen sisäinen puro. Suurin lahja, jonka voit ikinä antaa itsellesi, on lähteä matkalle tutkimaan kuka sinä oikeasti olet ja antautua kaikelle sille mikä sisältäsi löytyy.
Elin aikaisemmin elämääni sellaisena kuin
Luulin että minun kuuluu elää
Jälkeenpäin ajateltuna se oli valhe, uskomus joka tuli ulkopuolelta eikä minusta itsestäni ja se jätti tyhjyyden tunteen sisälleni. Unelmoin vapauden tunteesta, koin olevani vanki omassa elämässäni. Se aika oli kuitenkin opettavaista ja arvokasta aikaa, sillä se kasvatti minua etsimään todellisen itseni. Paine sisälläni alkoi kasvamaan ja kysyin pitkään itseltäni kuka minä oikeasti olen. Päätin lähteä uudelle tuntemattomalle polulle kulkemaan, joka sydämessäni kutsui minua ja tiesin heti, ettei paluuta ollut enää vanhaan elämään. Antauduin, päästin kontrollista irti kenties ensimmäistä kertaa elämässäni. Löysin kehoyhteyteni, vapauden tunteen sekä aivan uusia puolia itsestäni, joiden olemassa olosta en tiennytkään. Hetkeäkään en ole katunut uutta elämääni sen jälkeen, vaan kaikki on ollut sen arvoista.